Sivut

30. heinäkuuta 2009

Valkoinen keinutuoli



Keinutuolin sain valmiiksi eilen illalla. Tosin mieleni tekisi hieman sitä koristella maalaamalla istuinosaan ja pinnoihin vielä jotain. Visio on suurinpiirtein päässäni, mutta ei vielä kristallinkirkas. Sitä siis odotellessa.

Naulakkokin on maalattu, mutta vaatekoukut ovat vielä kaupassa. Laitan kuvan kun on koukutkin kiinni.

Alla on muutamia kuvia keinutuolista ennen restaurointia.Pesin, hioin ja mieheni liimasi kädensijat paikoilleen ja laittoi muutaman ruuvin lisäksi, jotta tuoli pysyisi kasassa sen ollessa kovassa käytössä.Sitten maalasin vanilijanväriseksi. Lopputulos on mielestäni erinomainen ja kun saan visioni loppuun laitan uuden kuvan. Nyt vain uusien projektien kimppuun.♥










Kuvia otettu hieman erisuunnista, jotta näkee muutoksen paremmin.

Tässä on maalausvaihe menossa.

28. heinäkuuta 2009

vanilijantaikaa

Keinutuolin maalaaminen jatkuu edelleen ja aloitin samalla maalaamaan naulakkoa. Poistin vanhan metallisen koukun siitä ja tarkoituksenani on hankkia siihen uudet koukut. Uskoisin, että molemmat ovat huomenna valmiita ja villatakkikin on vain yhdistämistä vaille valmis.
Keskeneräiset työt siis valmistuvat ja kulkevat näin matkansa päähän. Toivottavasti lopputulokset miellyttävät muiden silmiä, mutta ennenkaikkea itseäni. Kodissamme alkaa olla vanilijan taikaa.

Tänään tuli Adlibriksestä tuo tilaamani kirja, ljust och lantligt. Aivan ihku opus. Sain heti mielettömästi ideoita ja suurin niistä kaikista löytyykin jo vintiltä. Niin siinä voi käydä, että vuosikaudet pitää tallessa jotain ja miettii möiskö vai mitähän sen kanssa voisi tehdä, mutta onneksi olen säästänyt sen.♥ Tästä lisää myöhemmin.

Viikonloppuna näin yhdells kirpparilla rukin, joka oli myynnissä. Harmittaa kun en mennyt kysymään hintaa. Jälkiviisaushan en ole mikään viisaus ja taas sekin huomattiin.

Ensi kerralla laitankin jo sitten kuvat ennen ja jälkeen restauroinnin.

26. heinäkuuta 2009

Uutta kotiin ja pakastimeen




Viikonloppuna on sää meitä eteläsuomalaisia suosinut ja ainakin meidän perheemme on nauttinut ulkoilmasta yllin kyllin.
Lauantaina olimme saaristossa markkinoilla ja kassiin tarttui mukaan sitä pässinpökkimää villalankaa. 300 grammaa valkoista. Olisin halunnut meleerattua ruskeatakin ostaa, mutta valitettavasti kaikki olivat jo menneet. No, aina ei voi kaikkea saada. Ehkäpä ensi kerralla sitten. Illalla ompelin niihin tyynyihin, joista aiemmin oli jo kuva, niin vetoketjut. Tyynyt eivät jääneetkään meidän kotiimme vaan muutti toiseen kotiin viihdyttämään asukasta. Näin voi käydä, kun luulee tekevänsä jotakin itselleen joku toinen haluaa valmiit tuotteet.;-D

Tänään olemme siippani kanssa oikein kovasti ahkeroineet. Me olimme metsässä keräämässä mustikoita. Saimme kerättyä 18 litraa niitä, 1,5 litraa kanttarelleja ja puoli litraa isoja vadelmia.



Saimme nauttia metsässä samoilusta ja hetken luonnonrauhasta on äitini ansiota. Kiitokset siis hänelle, että tuli hoitamaan pienokaista sen aikaa, jotta saimme pakastimeen uusia marjoja.
Kanttarellit myymme. Meillä kun on vielä viimevuotisetkin pakkasessa. Viime vuonna oli äärimmäisen hyvä kanttisvuosi ja suurimmaksi osaksi rottweilerimme keräsi nämä. Meillä on ollut kaksi rottista aiemmin enne tätä ja tämä oli varsinainen kanttarellikoira. Emme opettaneet sitä vaan alkoi ihmetellä kun me koko ajan kyykimme ja keräsimme jotain ja sitten sekin alkoi niitä keräämään ja syömään.

Emme saaneet kitketyksi tuota syöntiä vaan meidän piti olla valppaita kun se löysi ne ja kerätä itse kaikki ja sitten annoimme palkaksi yhden sienen. Näin koko sen hetkinen perhe vietti yhteiseloa. Nyt perheenmuoto on onneksemme ja valitettavasti hieman muuttunut. Pikkuinen prinsessa on tullut perheeseemme tuomaan iloa ja eloa, mutta samalla jouduimme saattamaan niin rakkaan koiramme sateenkaarisillalle nivelrikon vuoksi. Ajattelimme, että pahin ikävä on ohi, mutta nyt kanttarelliaikaan se iski uudestaan. Jokaisessa paikassa missä niitä kasvaa tulee mieleen viime syksy.

Ikävä ehkäpä hellittää jonain päivänä.

Marjastamisen lisäksi olen hieman käsitöitäkin tehnyt. Mm. sitä keinutuolia olen tänään hionut ja huomenna vielä varmuudeksi hion lisää, jotta maalaaminen sitten onnistuisi takuuvarmasti ja jälki olisi siistiä sekä huoliteltua. Kuvat tulevat siitä vasta sitten kun se on valmis. Uskoisin, että viikonloppuna.

Maalasin spraymaalilla rottinkisen korin, jonka olin joskus Venäjältä ostanut.En tohkeissani tajunnut ottaa kuvaa ennen maalausta, mutta jälkeenpäin otin. Tulos on tässä.

Lisäksi sisustin hieman olohuonettamme. Ostin kaksi uutta rottinkiarkkua. Toisen siälle laitoin lastenlelut ja toiseen kankaat. Pienemmän arkun päällä on kiva häkki, jonka löysin myös viikonloppuna ja sisälle laitoin kolme mannapuuron väristä mohairkerää. Omasta mielestäni aika onnistunut juttu. Nyt vain sitten seuraavaksi omalle sohvalle edelleen niitä tyynyjä. Jäävätköhän ne meille vai saavatko ne myös ennen valmistumistaan uuden kodin?

24. heinäkuuta 2009

Inspiraatiota ja innostusta

Tänään olen sitten tutkaillut mitä kankaita, lankoja, ym tarvikkeita omistan ja olenkin niitä laitellut hienoon järjestykseen, että varmasti löydän kaiken tarvittavan ja helposti tietty. Tosin, minun on ehkäpä pakko myöntää, että kun järjestelen tavaroita pedanttisesti, niin en varmasti niitä löydä. Sopiva kaaos kuvaa minua ja tiedän missä kaikki tarpeellinen sijaitsee, jopa lehtien mallit tiedän kansikuvan perusteella.

Nooh, katsotaan mitä tämä järjestys tuo tullessaan.

Innostus tuli järjestelyyn, kun löysin aivan ihanan blogin Villaa ja vanilijaa.Tildakirjoja sain liittyessäni käsityökirjakeroihin, Unelmaan ja Jujuun.

Olen innostunut Tildailusta ja maalaisromantiikasta sisustuksessa. Viimeiset kolme yötä olenkin kovasti sisustellut ja miettinyt hankintoja tai jos vaikkapa vanhoista voisi väkertää uutta mm. maalaamalla tai tyynyjen kuosia vaihtamalla. Nyt vain aktiivisesti kirppareita kiertelemään ja jos vaikkapa sieltä löytyisi taas muutama uusi projekti neulomisen ohelle.

Tilasin Adlibriksesta pari sisustuskirjaa. Anna Örnbergin Inred och dekorera ljust och lantligt ja sitten måla decorativt. Kirjat olivat edullisia.
Innokkaana odottelen niitä saapuvaksi ensi viikon alkupuolella. Luovaa viikonloppua kaikille.♥

22. heinäkuuta 2009

Uusi projekti

Tänään saan kiittää hienoja ystäviäni uudesta projektistani. Ystäväni ovat äiti ja poika. Sain heiltä hankittua ihanan keinutuolin lapselle. Hieman se vaatii kunnostusta mm. hiomista, maalausta ja koristelua. Mutta aivan ihana inspiraation kohde. Otinkin siitä kuvia, jotta voin laittaa tänne sitten kun on valmis.Ennen ja nyt. Visio on jo päässäni, toteutus on sitten seuraava vaihe.♥

Nyt kiitäkin tätä erinomaista parivaljakkoa saadessani tehdä tämän projektin.Toivottavasti uuden keinutuolin ilme tekee teidät myös iloisiksi.

21. heinäkuuta 2009

Lisää muisteluita...ja hieman nykyisyyttäkin.

Tässä muutama päivä sitten ompelin tyttärelle muutaman liivimekon. Laitoin ne henkariin roikkumaan ja sohvalta niitä katselin ja ennenkaikkea sitä värimaailmaa jonka Marimekon kangas toi tullessaan. Huomasin, kuinka ajatukset menivät ajassa taaksepäin. Sain itse samaisia mekkoja ollessani pieni tytöntyllerö. Mummoni niitä ompeli minulle harvakseltaan ja itselleen samanlaisia. Muistan, että takana oli vetoketju kiinnitys ja helmat olivat hulmuavat. Niin sitä tulee mieleen mukavia ja kesäisiä lapsuusmuistoja.♥

Tässä tutkiessani kaappeja ja laatikoita löysin vanhat villasukat, polvipituiset ja lukemattoman määrän erilaisia sormikkaita ja lapsia joita mummoni teki minun ollessani pieni. Niitä saivat kaikki naapurin lapsetkin. On uskomatonka kuinka kauan käsityöt säilyvät kaapissa, jos niitä säilytetään oikein. Sieltä löytyi useita pareja käyttämättömiä pareja, sillä olen halunnut säilyttää nuo muistoksi sekä malleiksi, jotta itse voin sitten alkaa tekemään samanlaisia.Nämä polvisukat sain hiihtosukiksi seitsemän vuotiaana ja vieläkin ovat erinomaisessa kunnossa. Verenperintönä tämä on siis tullut.

Äitini kanssa muistelimme niitä kirjoneuleita, joita hän teki meille ja kuinka äitini inhoaa niitä. Kuulema pistää ja on niin paksut.(kikattelen)Kaikkihan eivät voi tykätä samanlaisista asioista. On erinäisiä taitoja joita äitini on perinyt. Mielestäni hän voisikin perustaa oman blogin. Hänen käsissään syntyvät kirjontatyöt, virkkuut ja varsinainen luovuus pääsee valloilleen neulonnassa. Hän kun neuloo kaiken omasta päästään. Joskus menee onnistuminen hieman hakoteille, mutta sitkeästi valmistaa uuden kunnes onnistuu. Kaikki kunnia siitä hänelle, niinhän se pienikin lapsi harjoittelee monia elämänalueita.
Äitini neulomisesta tuli mieleeni musta villapaita, jota odotin kuin kuuta nousevaa. Töiden jälkeen hän sitä neuloi ja minä kävin tuon tuosta tivaamasta, että joko se on valmis? Miksi se ei valmistu nopeampaan? Nyt tiedän, että neuletyö voi viedä aikaa päiviä, viikkoja ja toisilla jopa vuosia ennenkuin saa jonkun valmiiksi. Itsellänikin on ystävän neule ollut vuosia keskeneräinen, jota olen taas aloitellut. Lupasin sen valmiiksi syyskuuksi. Vuosihan on tietty kysymysmerkki.;-D Ei vaan. Olen päättänyt sen olevan valmis silloin.

Kouluaikoina käsityötunneilla neuloimme sukkia ja lapasia. Mitäpä vielä. Lapaset olivat liian pienet ja sukkapari oli varsinainen ilmestys. Toinen sukka ei mahtunut jalkaan ja toiseen mahtui melkeinpä kaksi. Niinkin voi käydä. Virkkaushommat hoiteli äiti ja opettajalle kiltisti sanoin tehneeni kaiken itse. Niinpä niin, tässäkin historia toisteli itseään. Äitini virkkuut hoiti mummo, joten hoidanko minä oman lapseni pylväät ja piilosilmukat yms.? Siinäpä kysymys.

Näin jälkikäteen ajateltuna. Koulun käsityötunnit olivat aika ahdistavia. Kamalasti lapsia ympärillä, haastava työ ja valmiiksi piti saada ajoissa yksi opettaja ja jonottaa piti vuoroaan. Luovuus ja innostus ei siis kauaa kestänyt ja näinhän se on nykyäänkin, sillä itsekin olen kässänmaikkana toiminut.

Muutamina päivinä on tässä tullut tuumailtua, että mitähän tuo typykkä mieltää tämän, että on aina lankakeriä, kankaita, puikkoja, neuloja ympärillä. Koneet sauhuavat ja mami laulelee samalla lapsoselle lastenlauluja. Näin varmaankin tulee olemaan koko lapsuus ja nuoruus. Tosin montaa vuotta en ajatellut luritella.

Aiemmin kirjoitin, että puolisokin on käsityötaituri. Olemme taas sunnitelleet osallistuvamme joulumyyjäisiin. Vuosikaudet olemme tehneet lyhtyjä yhdessä ja samalla olemme myyneet muita kädentöitä ja joululeivonnaisia.

On hieno, että tämä on koko perheen yhteinen harrastus ja ehkäpä pienokaisesta tulee käsityöalan harrastaja aktiivisesti tai sitten ei todellakaan. Niin tai näi, aika sen meille näyttää.

Nyt heitänkin pienen kysymyksen, muistatkos omat käsityötunnit ja mistä pidit ja mitä inhosit?
Mukavia muisteloita.♥

20. heinäkuuta 2009

Lankalöytöjä....suorastaan aarteita

Puuvillalankaa ekosellaista. Nuttua suunnittelin. Kuten huomaatte, niin paljon on suunnitteilla, yhtä paljon kesken ja toivottavasti valmistuukin nuo työt vielä.
Tarkoitus olisi näistä tehdä villasukat itselle ja lapselle.

Nämä suorastaan kutsuvat neulomaan.
Nämä aartee löysin Lankamaailma Nordiasta käydessäni Oulunkylässä muutama viikko sitten. Saivat minusta ainakin vakkariasiakkaan. Liikkeesä yli 10 000 lankakerää ja paaaaaaljon paljon muuta ihanaa.

Natura palmikkoneule


Tämän neuleen olen neulonut vuonna 1996. Se oli malli jonka ehdottomasti halusin tehdä, mutta paita jota koskaan en ole pitänyt mutten raaski sitä myydäkään. Mitäkö vikaa....kaulus ei mielestäni onnistunut ja lankaa ei saanut enää lisää, joten on sitten jäänyt kaappiini komistamaan.♥

Villasukkia menneiltä talvilta

Nämä sukat ovat neulottu smartlangasta. Toimivat yösukkina mutteivat saappaisiin. Kuluvat liian nopeasti.(Kuvaa en saanut laitettua oikeinpäin. ;-C)

Kanervanväriset kuviosukat on tehty seiskaveljeksestä. Lämpöiset ja kestävät.


Näitä norjalaistyylisiä villasukkia tein kymmenittäin joululahjaksi muutamia vuosia sitten. Itselleni jäi vain nämä yhdet ja suunnitteilla onkin, että saisin uudet parit kirkkaanvärisestä langasta.



Omat sukkaset neulottu pehmeästä smart langasta. Eivät kestä kulutusta vaan toimivat yösukkina.

Paluu nykyaikaan....

Nyt on suurimmaksi osaksi päivitetty vanhoja tekeleitä. Harmittaa kun en ole niistä kuvia ottanut, mutta katsotaan mitä voin vielä asialle tehdä. Pikkuhiljaa laitan tulemaan nykyisiä tekeleitäni ja uusimpia hankintoja ja toivon, että innostuksenkipinä siirtyy juuri sinulle. Kommentteja saa lisätä ja jos ohjeita kaipailette, niin voin laittaa suoraan tai spostiinkin. Mukavaa sadepäivää kaikille ja puikot heilumaan.

Vanhanajantaito jäljellä.


Tämä oli niin kuvauksellinen keskellä myyjäisiä, että oli pakko ottaa valokuva. Tunne oli kuin olisi palanut 1800-luvulle, keskelle C.Cooksonin kirjoihin. Puuttuu herrasmiehet vankkureineet ja pikkupojat ympäriltä juoksemassa.....tässä oli tunnelmaa.

Loviisan käsityömarkkinat


Kuin astuisi ajassa taaksepäin....ihania vanhoja pukuja ja kunnon värjättyä lampaanvillaa myynnissä.

Palmikkoneule


Neuloin tyttärelleni uuden palmikkoneuleen Sublime Baby Cashmere Merino Silk dk:sta. Neule on silkin pehmeä ja sitä oli mukava tehdä. Kaarroke neulottiin erikseen ja yhdistettiin sitten etu- ja takakappaleisiin. Neuleessa on kolme nappia edessä.

Nicky Epstein


Näitä kirjoja selatessani tulee mieleen, että onko mikään mahdollisesti rajana kun kyseessä on neulominen. Tämän kirjan kirjoittajan opastuksella voit neuloa perhosia, kukkia yms. joita peruskäsityölehdet eivät ole edes antaneet meille neulojille mahdollisuutta opetella.
Kirjat ovat englanniksi ja näitä on vielä kolmaskin opus, joka tosin minulta vielä uupuu, mutta asia korjaantunee piakkoin. ;-D
Kirjat ovat tarkoitettu jo pidemmälle ehtineille neulojille ja osa malleista on suorastaan vaativiakin. Hyvä hankinta♥

Erinomaiset kirjat


Sain tässä ilokseni tutustua ja lainata ystäväni kirjoja, jotta voisin niitä selailla. Yllätykseni huomasin, kuinka erinomaisesti kirjat on kirjoitettu ja ennenkaikkea kuvitettu. Aloittelijankin on äärimäisen helppo oppia virkkaamisen tai neulomisensalat täältä tekstein ja kuvin. Suositteluni.

Uudet sohvatyynyt


Aikani kuluksi ompelin uudet sohvatyynynpääliset. Tein niitä kolme kappaletta, mutta nuo näytti kuin asetelmalta.

Liljojen väriloistoa


Kotiovella toivottaa tervetulleeksi liljojen yltäkylläinen väriloisto. Odotan, että voin sytyttää kynttilän syysiltojen iloksi.

Mekkojen taikaa

Tämä Marimekkokangas sai uuden muodon. Siitä valmistui liivihame. Tein niitä kaksin kappalein isomman ja pienemmän. Alla on vuori ja takana vetoketju.


Tildakankaasta tehty helma ja samettinen yläosa on liivihameen yhdistelmä. Mekko tehty ensi kesäksi.

Mohair kaulaliina

Tämä versio oli lähinnä kokeilujuttu. Lankana Kittens mohair ja kaulahuivissa on kahta erilaista pitsineuletta. Kaulaliina on sen verran leveä, että toimii enemmänkin hartiahuivina.

hattu ja kaulaliina

Hassunhauskat asusteet tein ollessani töissä pienten lasten kanssa. Alaosa on pehmeää luonnonvalkoista fleecea ja päälisenä on muodikasta turkiskangasta. Ohjeet otettu Ottobre-lehdestä.

Muhkea palmikkoneule


Palmikkoneule on tehty Natura-langasta, jota valitettavasti ei enää ole saatavilla. lanka oli ihana neuloa ja ennenkaikkea se oli unelmanpehmeää ihoa vasten. Neule on tehty jämälangoista, joita oli onneksi sen verran että sain itselleni muhkean palmikkopaidan.

Oma paitani


Kuten huomaatte, niin olen tehnyt paljon näitä kaarrokepaitoja. Tosin tämä oli toinen paitani jonka tein itselleni ja sitten alkoi tilauksia tulla. Monista paidoista minulla ei valitettavasti ole kuvia edes otettu. Malleja olen tehnyt erilaisia ja erivärisiä. Näin jälkikäteen harmittaa, kun kamera ei ole ollut vierellä tuotosten valmistuessa.

Kastemekko

Tämän kastemekon tein syksyllä 2008. Se on neulottu Mandarin Petit langasta. Malli on otettu Sandens garnin vihkosesta, jossa oli vain kastemekkoja. Muistaakseni ilmestyi vuonna 1996. Alla on vihkosen kuva ja ohjeet  suomeksi. Kuvia voit suurentaa niin suureksi kuin haluat ja tulostaa. Tämän mekon tekemiseen minulta meni viikko. Tarkoituksenani on säilyttää se hellävaroen tyttärellemme muistoksi.
 Tässä on kuva tuon vihkosen kannesta. Kirjasta ssa vielä hyvin varustetuista käsityökaupoista mm. Teetee shopista.Vihkosen saa ostaa myös heidän omilta kotisivuiltaan, mutta mukana ei ole käännöstä.








Päivitystä

Päivittelen tänne nyt näitä tekemiäni juttuja kuvien kera. Sitten alan lisäämään näitä uusia, jotka ovat vielä hieman vaiheessa. Laitan kirjavinkkejä ja valokuvia erijutuista ja tapahtumista.

Ruskanvärinen islantilainen


Tämä ruskanvärinen islantilainen villapaita on omasta mielestäni kaunein väritykseltään. Lankana on Fritidsgarn, joka sopii hyvin myös huovutukseen.

40-vuotis lahja

Tämän villapaidan sai mieheni pitkäaikainen ystävä. Lankana on Alafoss Lopi. Kuvan nuori mies ei ole paidan omistaja, hihat liian lyhyet.

Viimeisin islantilainen

Tämän villapaidan tein kevättalvella syntymäpäivälahjaksi siipalleni.
Lankana on Alafoss Lopi.
Tämän villapaidan tein kevättalvella syntymäpäivälahjaksi siipalleni.
Lankana on Alafoss Lopi.

Mistä kaikki alkoi

Monesti minulta on tiedusteltu, mistä olen saanut vimman tehdä kädentöitä. Luultavasti se on mummoilta perittyä, sillä äitini ei mielestäni käsitöitä tehnyt paljon minun olessani pienempi. Nykyisin kyllä mitä suuremmassa määrin touhuilee.

Muistan istuvani pienessä pirttituvassa sohvalla kutimet kädessä ja vanhanajan hellassa tulen ritisevän. Mummoni ja isomummoni opastivat minua kädentöihin jo ennen kouluikää. Muistaakseni en ollut tuolloin kovinkaan innostunut vaan oli mielestäni tylsää hommaa. Liiterissä oli pikkuinen huone, jonne pääsin kurkistamaan aika ajoin ja siellä oli valtavat kangaspuut. Niissä oli aina jotain tekeillä. Poppanaa oli pärekoreissa ja vanhoja vaatteita joita sitten sain leikellä kuteiksi. Äitini kertoi, että hänkin oli saanut niihin tutustua ollessaan pieni tytön tyllerö.

Vuosien päästä isomummoni siirtyi toisaalle ja kangaspuut pilkottiin sukulaisten toimesta polttopuuksi ettei niistä olisi tullut riitaa. Näin kasvettua harmittaa, mutta minkäpä sille olisi voinut teinityttö tehdä.

Mummoni kanssa jatkoimme neulomista. Ompeluakin harrastin jossain määrin, mutta neulomisesta tui minulle intohimo. Voisinkin kuvailla itseäni lanka- ja fabriholisistiksi, mutta paranemista en tosiaan toivokaan. ;-D

Käyn erilaisissa käsityömyyjäisissä, messuilla, putiikeissa ja haen uusia ideoita jatkuvasti.
Mummoni poistuttua luotani jatkoin neulomista aina vain vaativimpiin tekniikoihin. Kouluaikoina, jos joku olisi sanonut, että kotisi näyttää lanka/kangaskaupalta en olisi varmasti uskonut.
Jokaisesta tapahtumasta käsiini jää jotain, milloin: huovutusvillaa, lankaa, tarvikkeita, kankaita tai maaleja.

Onneksi puolisoni on itse myös käsityötaituri, joten ymmärtää vimmani. Kiitokset hänelle siitä.

Toiveiden toteutus

Kauan sitten perustin tämän blogini, mutta päivityksiä en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt onkin kysyntää tullut, josko alkaisin pitämään blogia ja ajattelin että miksipäs ei. Aiemmin se kaatui ajanpuutteeseen, mutta nyt on aikaa pienen vauvan myötä taas tullut, joten saan kädentöitäkin taas aikaiseksi.

Olen tässä reilun puolen vuoden aikana ommellut, neulonut ja virkannut. Laitankin kuvia tekemistäni luomuksista ja ohjeet kysynnän mukaan. Toki kuvaan paljon ja jotta päivityksiä olisi useammin, niin laitan samalla kuvien parhaimmistoa tänne teitä muitakin viihdyttämään.

Nyt vaan kaikki muutkin mukaan blogeilemaan ja liittämään mukavia ohjeita leivonnaisista äärimmäisyyksiin.♥