Sivut

25. huhtikuuta 2017

Vanhan liinavaatekaapin ja tarjoilulautasen uudistukset

 Vanha liinavaatekaappi kulkeutui minulle sattumalta.En ollut sellaista etsinyt enkä ollut edes sellaisesta haaveillut, sillä tyhmyyksissäni möin mummoni liinavaatekaapin pois silloisen tilanpuutteen vuoksi.
Kaappi oli siisti ja pintakuvio kutakuinkin vaurioton. Se ei kuitenkaan sellaisenaan olisi sopinut mihinkään päin kotia eli joutui tuunattavaksi.
Joku toinen on sitä mieltä, että tein virhetikin ja ehkäpä niin, mutta tämä uudistus kuitenkin miellyttää perhettä enemmän.
 
 Kaapilla on selkeä funktio ja ajatukseni onkin, että jokainen hylly saa omanlaisensa tapetin suojatakseen sisustaa.
Laatikot olivat myös moitteettomassa kunnossa ottaen huomioon, että kaappi on ollut työklukaappina aiemmin. Kaakelimaisilla tapeteilla ja kontaktimuoveilla oli sisustaa suojattu.
Meillä siis liinavaatekaappi toimii pelikaappina, josta on helppo löytää pelejä, osat pysyvät paikoillaan ja tarvittaessa niitä voi myös vaihtaa, sillä kaikki eivät mahtuneet kaappiin.

Tarjottimen kuva on vinossa, mutta pointti tulee varmaan selväksi vaikka näin onkin.
Ensin kiillotin tarjottimen, maalasin sen jälkeen liitumaalilla ja kirjoitin tekstin liitutussilla. On siis teksti vaihdettavissa tarpeen mukaan.
 
 Aurinkoista päivää kaikille, vaikka meillä on maa valkoisena taas ja lunta tulee tuutin täydeltä.
Minnuli

23. huhtikuuta 2017

Karhu kotikonnuilla ja muut keväät merkit

Kotikulmillamme on pyörinyt karhu. Oikeammin se oli jo viime syksynä samoilla hoodeilla, mutta talvea kohden varmasti löytänyt luontopolun varrelta turvallisen ja varman talvipesä paikan.
Nyt kuitenkin on hereillä ja on tullut lasta vastaan kotitiellä, mutta onneksi karhu väisti ja lapsi pääsi kotiin vaikkakin hyvin säikähtäneenä.
 
 Kävin ottamassa kuvia karhun jalanjäljistä, jotka olivat tonttimme reunamilla. Kovin suuri se ei edelleenkään ole. Se oli taltioitunut yhden kyläläisen kameraan.

Metsäneläimiä pihapiirissämme riittää. Eilen illalla oli kaksosvasat ja uljas emo pihalla. On niitä upea saada seurata läheltä, mutta tietyllä varauksella tottakai.

Useimmiten ruokapöydästä on mahdollisuus seurata peurojen eloa.
Sinivuokot kertovat kevään tulleen kuin myös kurjet, kotkien soidinmenot sekä joutsenaurat.
Kohta on aika seurata luonnon muutosta ja ihmeitä päivävaellusten merkeissä.

Aurinkoista kevättä kaikille
Minnuli

Verkkarit

  Tämä kaavamalli on piirretty SK 11-12/16 lehdestä. Malli oli kiva, mutta lopputulos ei minua miellyttänyt vaikka saaja olikin sitä mieltä, että ihan kaupanhousuilta näyttää.😄😄
Kangas on ostettu Paapiilta tänä kevät talvena ja kangas on upean pehmeää ja joustavaa. Myös resori on sieltä.
Housumallina ajattelen niin, että jotta miellyttäisi minua, niin piirtäisin kaavan uudelleen siten ettei haaroihin tule noita kaitaleita.
Lasta ne eivät häirinneet ehkäpä päinvastoin, mutta minua kyllä.

Seuraavia ompeluprojekteja kohden siis.
Minnuli

Hupparia pukkaa edelleen...

...näyttää siltä, että tämän mallin ovat kaikki ottaneet omakseen. Käyvät ompeluhuoneessa katsomassa kankaita ja pyytävät, että tekisin heille lisää huppareita.
 Tämä kangas on arvatenkin pari kolme vuotta seissyt kaapissani ja pääsi nyt käyttöön. Kangasta toki jäi vielä eli siitä on mahdollisuus tehdä jotakin pientä vielä.
Malli on sama kuin muidenkin, mitkä olen postannut aikaisemmin. Tässä hupparissa ei ole taskua edessä.
Ruskea trikoo on Eurokankaasta.

Ommellen
Minnuli

Pääsiäinen

oikeastaan on jo loppupuolella ja noitien keräys voi hiljalleen alkaa. Joka pääsiäinen olen ostanut yhden noidan kotimme ikkunaa juhlistamaan ja perheemme jäseniä riemastuttamaan. 
Niin tänäkin vuonna, mutta sitten sen lisäksi ajattelin, että voisimme huovuttaa omat noitamme.
Jokainen sai toteuttaa oman noitansa millä huovutusvillalla halusi.
minä näytin mallia ja toiset tekivvät perässä hieman muunnellen omaa noitaansa, kuten kuuluukin.
Minun mallinoitani on tuo keltahattuinen.
Noitien pohjina on styroxmuotti, jossa alaosa on kartion mallinen ja yläosa pallon.
Kovin kovaa ei kaulaosuudesta voi puristaa, sillä katkeaa. Yksi noita onkin tapitettu, jotta saatiin alaosa ja pää yhteen.
Nämä olivat hauskoja tehdä ja jokaisen mielenkiinto kesti loppuun saakka. Lisää olisivat halunneet tehdä, mutta pohjat olivat loppuneet paikallisesta askartelupuodista.

Hyvää alkavaa vappuviikkoa kaikille
Minnuli

Puutarhamessut

Olen tässä viime vuosina ollut melko lailla kiinni oman pihan kanssa, ettei aikaa juuri eri messuille ole liiemmin ollut.
Viimeksi olin muistaakseni viitisen vuotta sitten ja nyt sitten menin sillä mentaliteetillä ettei mitään tarvitse hankkia.
Pionit ovat heikkouteni ja vaikka pihapiirissä on jo lukemattomia lajikkeita, niin enpä voinut vastustaa niitä nytkään.
 Miten uskomattoman suuria ja hyvinvoivan näköisiä juurakoita upeine piippoineen.
Käyntipäiväni oli harmitteluuni saakka, jota täällä kotonakin tuskailin niin sunnuntai, mutta kuinkas ollakaan messumyyjät halusivat eroon juurakoista ja sain mielettömän hyvään hintaan noita isoja kuningatar-alkuja.
Tällä hetkellä juurakot ovat valloittaneet ruokahuoneemme lattiapinta-alat, mutta toivottavasti hiljalleen pääsevät ulos karaistumaan ennen istutusta.
 Esillä oli myösmitä upeimpia kukka-asetelmia, jotka olivat kuin taideteoksia itsessään. Taitavia floristiammattilaisia meillä on täällä Suomessa.

Puutarhaa kuopsuttelemaan odotellen
Minnuli


13. maaliskuuta 2017

Kolme pientä pukkia hoodie


Huppareita eli hoodieita valmistuu nyt tiuhaan tahtiin.
Malli on samalla kaavalla kuin edellisetkin.
Olen huomannut, kuinka näistä tuli kerralla käyttömenestys ja ovat kuulema mukavia päällä. Hyvä niin. Olen siis onnistunut.;-D
Tämä kangas on ollut kaapissani jo vuosia ja nyt yhtäkkiä sitä huomaa, kun omepelukone oli rikki ja toista ei ollut melkei puoleentoista vuoteen, että kankaiden kuosit ovat hiljalleen jääneet Mymmelin vanhetessa hieman lapsellisiksi.
Tämän hän kuitenkin vielä kelpuutti.
Hiljalleen pitänee tutkia kangasvarastoja ja aloittaa niiden myyminen kuin myös erinäisten lasten ompelulehtien vähentäminen.
Toisaalta on haikeaa kun pienestä tytön tylleröstä on tullut suuri ja omatoiminen, mutta toisaalta on etuoikeutettu olo saada nähdä yhden ihmisen kasvutarinan, johon voi myös itse vaikuttaa.
Tässä siis hoodie ja muutamia omia mietteitä.
Tänään tulikin siis pari postausta kerralla.
Minnuli

Farkkulaukku

 Tämä farkkulaukku ilahduttaa nuorta neitoa, joksi Mymmelini on jo hujauksessa kasvanut.
Heijastin koristeon hänen hankkimansa koriste kassiin eräältä käsityömyyjältä.
Otin tarkoituksella pari melkein samaa kuvaa, jotta näkyy heijastimen merkityksen valon osuessa ja ilman.
Yllättävän moni ottaa turhaa riskejä liikkuessaan ulkosalla ilman heijastimia ja yritänkin opettaa, että heijastin voi olla äärettömän tärkeä turvallisuuden lähde.
Laukku on tehty omasta päästä ilman sen suurempia malleja tai kikkakolmosia.
Laukun koko on A4 ja sitten kulmat ovat ommeltu pohjasta siten, että pohjan leveys on viitisen senttiä, jotta mahtuu kalenteria, lompakkoa ja kirja, joka kulkee kaikkialle.
 Hyvää alkanutta viikkoa kaikille.
Minnuli

26. helmikuuta 2017

Tuubihuivit

Kangasvarastojen tyhjennystä yhä edelleen ja varmaankin jatkunee koko tulevan vuoden. Tämä kangas on jämäpalanen Ainolan putiikista.
Sopii hyvin poikien tuubihuiveiksi ja tein niitä iltapäivän iloksi kolmisen kappaletta ja kirjailin niihin jokaisen nimen, jotta kouluissa eivät mene sekaisin.
Tästä on taas hyvä jatkaa kohti seuraavia projekteja.
Muutaman päivän aikana on kangasvarastoni kangasmäärä pienentynyt yli 4,5 metriä. Ihastuttava tunne, että jotain saa oikeasti aikaiseksikin.
Mymmelikin tuossa tokaisi että Mamma nyt ei enää hankita kankaita eikä lankoja vaan kokeillaan saada määriä vähemmiksi.
Näinhän se on, totuus tulee lasten suusta.
Illan jatkoja
toivottelee
Minnuli

25. helmikuuta 2017

Pupuhuppari

 Huomasin kangasvarastojeni kasvaneen melkoisesti, kun en omistanut kunnollista ompelukonetta ja melkein vuoden olinkin ompelematta lähes tulkoon. Jotain pientä toki tuli tehtyä, mutta ei vaatteita.
 En kuitenkaan ole lakannut täysin hankkimasta kankaita, vaan joitakin ihanuuksia on tullut kuitenkin ompelumattomuuskauden aikana hankittua.
Muutamia uusia kangakauppoja on tullut ja, koska vanhoja hankintoja on yhä edelleen kaapit pullollaan, niin olen ollut melko tarkkana mitä hankin ja että varmasti tulee käyttöön.
Paapiilta tuli hankittua useampaa kangasta ja näistä on nyt kaksi päätynyt koneen alle. Ensimmäinen oli kettuhuppari, josta erillinen postaus ja tämä pupunen. En millään muista pupusen nimeä, mutta ehkäpä joku teistä auttaa asiassa.
Hupparin malli on sama kuin kettuhupparissakin eli SK 11-12/16 ja malli12.  Hupparissa on edessä tasku eli, jos kuvio näyttää ettei ole kohdallaan, niin tässä on syy. Malli sopii niin pojille kuin tytöille ja kaavat ovat erinomaiset. Niitä ei tarvinnut juurikaan mittailla tai laisinkaan muutella.
Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia ompeluksia. Muutama huppari on vielä tuloillaan ja sitten jotain muuta.
Aurinkoista viikonloppua kaikille. Kevään merkit ovat jo ilmassa.
Minnuli

Kettuhuppari

 Sain kunnian tehdä Paapiin kankaasta hupparin.
Kangas on trikoota ja erittäin hyvälaatuista.
Ohjeen löysin Sk 11-12/16 lehdestä. Malli 12 ja huppari. Kokoja oli reilusti ja koot vastasivat hyvin lasten kokoja. Leikkasin useamman kaavakoon ja nyt onkin pinossa kuutisen hupparia.
Edessä on hupparille ominainen tasku ja koska Vilpertin meno voi olla ajoittain vauhdikasta, niin tikkasin kaikki saumat jousto-ompeleella.
Olen onnellinen, kun hupparin saaja oli iloinen ja tyytyväinen.

Kohti seuraavia ompeluksia
Minnuli

11. helmikuuta 2017

Kukallinen tilkkupeitto


Tätä kangasta sattui olemaan kaapissani runsain mitoin ylimääräistä, kun aiemmin olen päälystänyt tällä yhden nojatuolin Mymmelin huoneesta ja tein samalla muistitaulun ko. kankaasta.
Myöhemmin ompelin pari tyynyä hänen huoneeseensa ja nyt sitten valmistui tämä tilkkupeitto sekä yksi pöytäliina.
Kangas on nyt loppuun käytetty, mikä onkin loistojuttu.
Tilkkutäkki on täysin omasta päästä. Ei ole valmiita ohjeita missään. Takapuoli on myös varastojen uumenista kaivettua tilkkitäkkikangasta, joka oli molemmin puoln vuorattu eli tässä ei tarvinnut erikseen vanukerroksen kanssa touhuta.
Muutaman jutun tekisin ehkäpä toisin, mutta lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen.
On suorastaan ilo ommella hyvällä ompelukoneella, joka toimii kuin unelma ja on tarpeeksi monipuolinen.
Näillä on hyvä jatkaa kohti seuraavia ompeluksia.
Minnuli

9. helmikuuta 2017

Huonekalujen tuunausta

Olin reilu vuosi sitten Annie Sloanin kurssilla, jonka järjesti helsinkiläinen yritys Måla & More.
Heidän maalinsa ovat helppo käyttää ja perheenäitien on ehdottoman helppoa saada nopeasti aikaiseksi jotakin halutessaan esim. jos muksut tai muksu päikkäreillä.
Sain pyöreän pöydän mukaani eräästä liikkeestä heillä asioidessani ja tuoli olen ostanut kirpparilta aikoinani.
Tuolin alkuperäinen ilme on tuossa yläpuolella ja pöydästä ei valitettavasti ole kuvaa, mutta aiemmin oli väritykseltään tummanruskea. 
Tuoliin on käytetty eri sävyjä ja pöytään on suurimmaksi osaksi käytetty Paris Greyta.
Koska olen myös hankkinut erinäisiä kynttelikköjä ja niiden yleisilme on useimmiten musta, niin päätin viime kesänä raikastaa myös yhden ilmettä, jotta nämä kalusteet sopisivat paremmin yhteen.
Lopputulokseen olen tyytyväinen, mutta totean että vaikka nämä kalkkimaalit ovatkin helppokäyttöisiä ja eivätkä vaadi juurikaan pohjatöitä, niin niiden kulutuskestävyys ei ole lainkaan sama kuin tavallisessa maalissa.
Tulevaisuudessa tulenkin harkitsemaan tarkkaan huonekalun käyttötarkoitusta ja kulutusta ennen kuin alan tuunamaan, sillä tuplatyö ei ole ilo.

Mukavaa torstai iltaa
Minnuli

8. helmikuuta 2017

Perintökaapin päivitys


Minulla on ollut ilo ja kunnia saada tämä piironki Mymmelille, joka on kuulunut suvussamme isomummulleni eli siis Mymmelin isoisoisomummulle.
Olen pienen tytön tyllerönä katsellut piironkia kammarissa ja kuinka sen päällä oli naisen muotoinen lamppu.
En tiedä olisinko säästänyt kaapin tuollaisenaan, jos se ei olisi haissut niin vahvasti tupakalle ja ollut nikotiinissa.
Se seisoi parisen vuotta ulkovarastossa, mutta haju ei lähtenyt mihinkään.
Tästä johtuen pesin kaapin maalarin pesuaineella pariin otteeseen ja maalasin kaapin Uulan perinnemaalilla, K200 värillä.
Tällä hetkellä se tuoksuu hyvältä ja maalauksen jälkeen tuli näkyviin tupajumien aiheuttamat reiät. Kaappi on arvoisellaan paikalla ja täynnä erilaisia lankoja. Yhdestä laatikosta otin valokuvan, kun värit olivat niin kutsuvat.
Minulle on kulkeutunut näitä vanhoja huonekaluja milloin mistäkin ja olen niitä löytänyt että myös ostanut kuin myös saanut.
Olen ajatellut antaa niille uuden elämän päivittämällä niiden ulkonäköä, saaden samalla vanhan ajan tunnelmaan kotiimme, jossa on ripaus historiaa ja muistoja sitäkin enemmän.
Näiden kanssa on mukava puuhastella pihalla ja talvisin voi katsellan omien käsien aikaan saannosta samoin kuin neuloisi tai ompelisi.
Kohtahan kesä jo on ja maalauspuuhat jatkuvat.

Värikylläisin lankaterkuin
Minnuli

Palmikkopipo

Palmikkopipo on neulottu Novitan langasta.
Malli oli muistaakseni Lankamaailman sivuilta saatu, joskus syksyllä. 
Turkis on aitoa turkista, joka on oikeastaan suikale, mutta neulon sen palloksi pipon päälaelle.
Tämä lämmittää ystävättäreni päätä ja samalla muistuttaa minusta.
Halauksia sinulle M.
Päivittelen tässä näitä töitäni, mitä on tullut tehtyä kuluneen vuoden aikana ja muutamia uusia myös.
Minnuli

Taimitarhan syyssukat

 
Olen aina pitänyt neulomisesta, jonka jo melko nuorena opin ja lisää oppia sain Mammaltani. Yhdessä me istuimme, vaihdoimme kuulumisia, joimme kahvia ja neuloimme. Jos en jotain osannut, niin hän auttoi ja opetti kärsivällisesti.
Muistan kuinka langat tuoksuivat lampaanvillalle ja inhosin langan kutinaa. Muistan kuinka pikkutyttönä sain mitä peimpia kirjoneule villatakkeja, sukkia, lapsia yms. Nyt olen itse se henkilö, joka niitä toteuttaa.
Olen saanut verenperintönä neulomistaidon. Se on taito, joka on opettanut kärsivällisyyttä joissakin asioissa ja kuinka saatetaan asiat loppuun asti. Toki keskeneräisiäkin töitä löytyy ja uskoakseni kaikilla neulojilla tai ylinpäätänsä kädentaitajilla näin on. Kun iskee luovuus ja inspiraatio, niin sitä kohden on mentävä, vaikka mikä olisi.
Nämä sukat ovat sellaiset. Minulla oli keskeneräinen villatakki, mutta sukat kutsuivat tekijäänsä, joten aloitin muiden mukana. Parhaimmillaan Nina Laitisen sukkia neuloo tuhat ihmistä, joten neulomisesta on tullut villitys.
Minulle se ei ole iskenyt vasta äsken, sillä olen neulonut aina 80-luvulta lähtien, mutta kutakuinkin mopo karkasi käsistä 90-luvulla. Lankavarasto on laaja sisältäen laatulankoja ja yleisvillalankaa. Huonot langat eivät varastoihini päädy mm akryylilangat.
Viime aikoina neulomisessa on ollut noin neljän kuukauden tauko johtuen olkavammasta, mutta hiljalleen pääsen taas mielipuuhaani. Mielestäni telkkarin katsominen ilman neulomusta on hukkaan heitettyä aikaa. Joku voisi sanoa tätä suorittamiseksi, itselleni se on parasta rentoutumispuuhaa ja ajanvietettä sekä motivoivaa aivotyöskentelyä.
Olenkin joskus ajatellut, että vanhuksille, jotka ovat harrastaneet käsitöitä olisi hyvä hankkia kutimet, sillä siinä joutuu pohtimaan ja samalla näkee käsien tuottaman tuotoksen.

Tässä siis Taimitarhan syyssukat 2016.
Lankana seiskaveikan ruskea vuodelta 1994 ja sateenkaarilanka.
Täältä saat halutessasi ohjeen:SYYSSUKAT

Oikein mukavaa neulomista teille kaikille.
Minnuli

5. helmikuuta 2017

Tuolien uusi ilme

 Sain ilokseni hankittua kotiimme muutaman uuden tuolin. Nämä tuolit olivant melkoisen rumia omaan tarkoitukseeni, joten päätin ottaa härkää sarvista ja tuunata ne silläkin uhalla, että lopputulos epäonnistuisi.
Tuolien muotokieli oli kiehtova ja vaikka niitä oli vain viisi kappaletta, niin mielessäni olin päättänyt pitää ne kun ovat valmiita.
Niittien irtiottaminen ei ollut niin heppoa, kuin ensin luulin, sillä säteni ovat olleet useampia vuosia enemmän tai vähemmän kipeitä ja onneksi sain apua ystävättäreltäni, joka auttoi kaiken kiireensä keskellä.
Kankaan tuoleihin valitsimme Mymmelin kanssa yhdessä ja lopputulos on mielestämme parempi kuin onnistunut.
Nämä tuolit olisivat menneet kaatopaikalle, kun olivat toiselle tarpeettomia, mutta onneksi sain ne ostettua meitä ilahduttamaan.
Onnellinen tuolien omistaja
Minnuli

Sydänsukat

Hyvää Uutta Vuotta 2017

Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut niin paljon, että hyvä kun olen itse edes ehtinyt mukaan ja se todellakin näkyy täällä blogissani.
Päivityksiä en ole ehtinyt tehdä, mutta käsitöitä olen kuitenkin edelleen tehnyt tasaiseen tahtiin. Uusin innostukseni on sisustus ja huonekalujen tuunaus.
Olen FB:ssä mukana monessa eri ryhmässä ja nämä sukat ovat saaneet vaikutteita muistaakseni Sinikka Nissin sukista, jos nyt oikein muistan tekijän.
Näitä oli ilo neuloa ja oikein innolla odottelin näiden valmistumista, nyt ne lämmittävät ystävättäreni jalkoja iltaisin.
Sukat on neulottu seiska veikan langoista.
Jos näillä ei jo olisi nimeä, niin olisin nimennyt ne Suomi 100 vuotta sukiksi.
Olin jo luomassa uutta blogia, kun en ensin päässyt tätä vanhaani päivittämään ja oli jo melkein suru puserossa. Iloksi tämä onneksi taisi kääntyä.
Mukavaa illan jatkoa
Minnuli