Sivut

10. joulukuuta 2019

Jouluinen yllätys tyttärelle, hevospaita


 Taas on tullut se aika jolloin ompelukone surraa kovaa vauhtia. Jollei myyjäisiin niin sitten pukinkonttiin.
Tosin tänä vuonna en ompele niin paljon kuin viime jouluna, mutta kuitenkin joitakin pehmeitä paketteja on luvassa.
Lapsetkin kasvaneet ja merkkivaatteet alkaa hiljalleen kiehtomaan vaikkakin he aina välillä toivovat pehmeitä yöpaituleita, legginsejä, paitoja ja tunikoita asusteista puhumattakaan.
Kaikkia en ole edes muistnut kuvata.
Enne joulua tuli nettikaupoissa pyörittyä ja etsittyä kankaita eli tässä kävi näin etten muista kenen kangas tämä pala taisi olla. Olisikohan Majapuu?
Lupasin kyllä itselleni jälleen kerran etten hanki kankaita vaan käytän vanhat ensin, mutta hieman vaikeeta se on kun resorit pitää sopia yhteen kankaan kanssa tai sitten jotakin väriä puuttuu hyllystä, niin on pakko käydä ostoksilla.

Samaisen lupauksen olen nyt tehnyt villalankojen kanssa, jota onnekseni on helpompi toteuttaa. Lajiteltuani ne järjeatykseen huomasin niissä makaavan melkoisen omaisuuden eli nyt minimalisti kausi voi alkaa niistä. 😄😄 Yritys hyvä kuitenkin.

Ilokseni perheen muksut tykkäävät neuloa ja virkata. Milloin valmistuu sukkia, kaulureita, pannulappuja ja pipoja.
Olen onnistunut siis jakamaan kädentaitojen ilon heillekin.
Hyvä näin.
Mikäpä sen parempaa, kun yhteen kokoontuminen ja keskustelut arjesta ja päivän kulusta tai sitten ihan muista ihmetyksistä.

Oikein iloista päivän jatkoa kaikille. Ompelun sijasta piparitaikina kutsuu.

Minnuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi.